Historia

Vuonna 1983 valmistunut Aira Samulinin luoma Hyrsylän Mutka on matkailukohteiden helmi ja museokokonaisuus vailla vertaa.

Yli 30 muistorikasta museota ja elähdyttävää näyttelyä on jaettu viiteen eri rakennukseen.

Aira Samulin syntyi Ignoilan kylässä, Hyrsylän mutkassa itärajan tuntumassa 1927. Siellä oli säilynyt yli 200 vuotta vanha kulttuuri savupirtteineen ja itkijänaisineen. Upea kansa, joka eli luonnon kanssa symbioosissa ja kylätiellä vaihdeltiin kuulumisia jopa poisnukkuneiden kanssa.

Vain muutama vuosi ennen Airan syntymää sinne rakennettiin tie ja rajavartiolaitos, jonka vuoksi Airan isä, rajajääkäri-vääpeli Viktor Suvio siirrettiin vartiopäälliköksi suojelemaan Suomen rajaa mukanaan Airan äiti Anna-Liisa. Ilman tätä siirtoa Aira olisi syntynyt Viipurissa kuten kaikki muutkin sukulaiset.

Viipuri oli Suomen kansainvälisin kaupunki teattereineen ja hienohelmoineen, jossa Airan perhe kävi useasti sukuloimassa. Hyrsylän mutkassa taas piti iltaisin kulkea kaverin ja lyhdyn kanssa susien ja karhujen varalta. Tämä kahden maailman yhdistelmä loi vankan pohjan Airan ytimeen. Vaikka Aira rakasti Hyrsylän mutkaa, odotti hän kovasti pääsevänsä Viipuriin oppikouluun.

Unelmat kuitenkin murskautuivat kun sota syttyi 1939. Sotilaat perheineen oli tässä vaiheessa siirretty sisämaahan. Hyrsylän mutkaan jäi ainoastaan naiset, lapset ja vanhukset. Venäjä julisti sodan 30. marraskuuta klo 12.00 päivällä. Edeltävänä yönä klo 03.00 oli Hyrsylän mutka jo vallattu ilman varoitusta. Kaikki jäivät sotavangeiksi. Toista tuhatta siviiliä. Tulipalopakkasissa heitä kuljetettiin vankileireille ja kuljetuksien aikana he kärsivät vammauttavista paleltumisista ja 52 alle vuoden ikäistä vauvaa paleltui kuoliaaksi. Pienet ruumiit heitettiin susille hankeen. Vankileireillä siviilejä ehti kuolla toista sataa. Vain muutamassa kuukaudessa. Ei heitä tapettu, mutta annettiin kuolla. Aira oli kauhuissaan. Hän oli varma että kaikki naapurit, kaverit, opettajat kaikki kuolevat. Onneksi rauha solmittiin ja vangit vaihdettiin. Kukaan ei tosin osannut aavistaa että pahempaa olisi vielä luvassa.

Yli 3 vuotta kestävä jatkosota tuhosi kaupungit ja perheet. Jätti vaimot sotaleskiksi, tappoi isät ja pojat. Myös Airan isä kaatui jatkosodan alussa. 14-vuotias Aira sekä Äiti Anna-Liisa löysivät hänet kaatuneena rintamalta Nuijamaalta. Tämän jälkeen ei ollut enää mitään syytä jäädä rajan tuntumaan. Perhe lähti Helsinkiin etsimään Viipurilaisia sukulaisia ja järjestämään hautajaisia. He saapuivat suoraan pommituksiin. Ilmahälytyksiä oli harva se päivä ja pulaa oli ihan kaikesta. Nälkää nähtiin joka ikinen päivä.

Vuonna 1982 Aira sai kuulla että Länsi-Uudellamaalla on Hyrsylä-niminen kylä ja hänen päässään räjähti. Sinne hän haluaa rakentaa muistomerkin näille Hyrsylän mutkan sotavangeille. Koko elämänsä ajan Airaa oli kalvanut ajatus että hän pääsi kuin koira veräjästä kun sotilasperheet siirrettiin pois Hyrsylän mutkasta ja kaikki muut jäivät sotavangeiksi. Ei heistä eikä heidän kokemuksistaan koskaan puhuttu mitään, eikä saanut puhua. Vihollinen uhkasi tappaa jos puhuu. Aira mietti pitkään mikä olisi sopiva kunnianosoitus tälle kansalle. Kuka nyt keskelle metsää tulisi mitään patsasta katsomaan. Hän otti selvää ja vanhan kansakoulun entinen laidunmaa olisi kaupan. Sen saisi pilkkahintaan jos alueelle rakentaisi talviasuttavan rakennuksen. Aira tuumasi ettei hän millään pienellä mökillä mitään tekisi että rakennetaan sitten kerralla niin suuri talo että hän voi kutsua kaikki sotavangit kylään talon valmistuttua. Talo rakennetaan heille!

Aira otti yhteyttä rakennusneuvos Pekka Taviin ja kertoi löytäneensä Hyrsylä-nimisen kylän ja haluaisi rakennuttaa sinne Hyrsylän Mutka-nimisen talon. Pekka vastasi että: ”Kuule Aira. Miulle tarjottiin juuri 400 siemenpuunrunkoa. Mie ostin ne näkemättä kun niitä niin harvoin on tarjolla. Sie saat ne!”

Siitä se lähti! Yhdessä legendaarisen arkkitehti Vilho Suonmaan, koristepuuseppä Reijo Kivilahden sekä Pekka Tavin kanssa Aira suunnitteli Hyrsylän Mutkan mieleisekseen kunnioittaen 1000 vuotta vanhaa rakennuskulttuuria joka on periytynyt isältä pojalle. Missään ei säästetty. Kaikki tehtiin käsityönä. Hirret löytyivät valtion metsästä läheltä Nurmesta joten oli viisasta myös rakentaa Hyrsylän Mutka siellä. Jo rakennusvaiheessa ihmisiä alkoi kiinnostaa kenelle näin suuri karjalaistalo on menossa. Talon ympärille piti rakentaa aita että kirvesmiehet saivat tehtyä työnsä rauhassa. Talo rakennettiin, hirret numeroitiin ja purettiin. Lastattiin rekkoihin ja matka kohti silloista Nummi-Pusulaa sai alkaa. Kun lehdistö sai kuulla että talon tuleva omistaja on Aira Samulin he kirjoittivat kissankokoisin kirjaimin että: ”Onko Aira Samulin tullut suuruuden hulluksi, kun rakentaa itselleen tällaisen kesämökin?”

Nykyisellä paikalla oli vasta kaivettu kuoppaa ja tehty valut, kun ihmisiä rupesi käymään rakennusmaalla. Aira ajatteli, että kylläpä tämä nyt kiinnostaa ihmisiä ja oli kovin mielissään.

Taloa rakennettiin läpi kesän. Syksyksi saatiin vesikatto ja talveksi lämmöt päälle. Aira järjesti ensin tapahtumia tunnetuille ystävilleen ja kutsui lehdistön paikalle. Lehdet kirjotti ja kansaa kiinnosti. Aira ajatteli, että mitäpä jos hän alkaisi vastaanottamaan ryhmiä. Maaliskuussa 1983 saapui ensimmäinen ryhmä. Aira oli jo hankkinut antiikkipöytiä, tuoleja ja muutaman arabian kannun. Hän tarjosi pullakahvit ja kertoi tarinansa. Vieraat olivat niin tyytyväisiä että sana kiersi ja ryhmiä rupesi käymään. Aira sijoitti kaikki vierailta tulleet rahat Hyrsylän Mutkaan. Hän keräsi antiikkia, vanhaa arabiaa ja vanhoja käsitöitä. Vihdoin Hirsilinnan sisätilat olivat valmiit ja hän kutsui kaikki Hyrsylän Mutkan elossa olevat sotavangit kylään. Nöyrä kansa ei voinut uskoa silmiään että heidän takiaan tällainen oli rakennettu.

Ryhmien vastaanotto jatkui ja Aira mietti mitä muuta vierailijat haluaisivat kenties nähdä ja mieleen tulivat vanhat nuket, nallet ja lelut sekä talonpoikaisantiikki. Aira kiersi kirpputoreja, antiikkimarkkinoita, huutokauppoja ja hankki valtavan kokoelman joka kasvoi niin että tarvittiin jo lisätilaa näyttelyille. Hirsilinnan alakertaan tehtiin tilaa lelu-ja nukkemuseolle.

Pohjois-Karjalasta löytyivät 1700-luvun vanhat aitat. Toisessa on naisten käsityönäyttely pannumyssyineen ja ristipistotöineen ja toisessa miesten käsityönäyttely voikirnuineen ja ämmänlänkineen. Aittojen seinustoja koristavat lukuisat talonpoikaisantiikit.

Kokoelmien kasvaessa Hirsilinnan alakerta pyhitettiin nukeille. Noin 500 nukkea, parisataa Barbieta ja saman verran Disney-hahmoja. Tarvittiin lisää tilaa nalleille ja leluille. Aira oli kuullut että naapurin vanhaa hirsitaloa purettiin polttopuiksi uudemman talon tieltä. Kun Aira näki kuinka kaunista hirttä lautojen takaa paljastui hän ei voinut antaa näin tapahtua. Aira lunasti 160 vuotta vanhan hirsitalon polttopuiden hinnalla. Taas hirret numeroitiin, purettiin ja siirrettiin Hyrsylän Mutkan tontille. Tämä upea 1860-luvulla rakennettu, miltei 500 neliöinen hirsitalo sai nimekseen Wanha.

Wanhalta löytyi tilaa noin parille sadalle antiikkinallelle sekä poikien leluille junineen, peltiautoineen ja puuhevosineen. Siellä on myös sota- Marski- ja Lottamuseo, 40-luvun vanha koululuokka, 60 vanhaa opetustaulua, vanhat valokuvat-näyttely sekä Airan elämäntyöjulistenäyttely. Yläkerrassa on suuri kirpputori.

Alueella on siis rakennuksia neljältä vuosisadalta. 1700-luvun aitat, 1800-luvun Wanha hirsitalo, 1900-luvun Hirsilinna sekä 2000-luvun esteetön hoivakoti joka rakennettiin yhdessä Remontti-Reiskan kanssa ja siitä tuli moniosainen sarja televisiosta. Hoivakoti on rakennettu sillä ajatuksella että mitä pitäisi ottaa huomioon jos haluaisi asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Mielellään loppuun saakka. Talossa ei ole rappusia eikä kynnyksiä. On leveät oviaukot ja invavessa. Pistorasiat ovat keskellä seinää eikä alimmassa nurkassa. Jopa valojen väritila on mielelle hyvä. Koska taloa markkinoitiin ”Airan vanhuuden kotina” niin tietysti talossa on tanssisali jossa joustava lattia sekä lämmin uima-allas jossa voi vesitanssia. Talo toimii nykyään Airan kotimuseona jonne vieraat pääsevät tutustumaan. Museo on kopio hänen entisestä kaupunkikodistaan Helsingin Bulevardilla ja esillä on Miina Äkkijyrkän upea taidenäyttely.

Pihamaalta löytyy Miina Äkkijyrkän Valkoinen Vasikka, höyryveturi, panssaritorjuntatykki, hevospatsas talvisodan rintamavarustein, Airan isän, Viktor Suvion graniittinen näköispatsas sekä isän veljen, olympiakultamitalisti, nyrkkeilijä Sten Suvion muistopatsas, kesäpaviljonki ja herttainen lummelammikko.

Alkujaan sotamuistoille rakennettu Hyrsylän Mutka on tätä nykyä aivan poikkeuksellinen matkailukohde, jonka sisätiloissa on käynyt yli puoli miljoonaa kansalaista ympäri Suomea. Hyrsylän Mutka on säätiöity ja tulee säilymään kokonaisuutena. Se huokuu Suomen lähihistoriaa ja tulee olemaan merkittävä myös tuleville sukupolville. Vuonna 2023 tämän havaitsi myös Museovirasto yhdessä ELY-keskuksen kanssa ja he päättivät suojella Hyrsylän Mutkaa rakennusperinnelain nojalla. Museoviraston mukaan kohteella on lain tarkoittamaa valtakunnallista ja kulttuurihistoriallista merkitystä.

Eläköön Hyrsylän Mutka!